Tervetuloa joogatunnille!

Joogatuntien käytäntöä

Tule tunnille 5-10 min etukäteen, jotta ehdit vaihtaa vaatteet ja asettua matollesi alkuvirittäytymiseen. Naisten pukuhuone sijaitsee ohjaajapaikan vieressä ja miesten pukuhuone salin ylätasanteen perällä. Jos edellinen tunti on vielä meneillään, kun tulet sisään, kierrä hiljaa treenaajat, jotta pääset vaihtamaan vaatteet. Vuokramattoja löytyy mattohyllyn alariviltä. Jos tulet myöhässä, suorita maksu treenin jälkeen, jotta tunti pääsee alkamaan ajallaan.

Ennen harjoitusta ei kannata syödä vähintään pariin tuntiin. Harjoituksen aikana ei juoda. Tule tunnille paljain varpain, joustavissa ja mukavissa vaatteissa. On suositeltavaa harjoitella oman maton päällä (salilla on myynnissä mattoja), pieni pyyhe mukana.

Harjoituksen aikana

Pieni huimaus on ylösalaisten liikkeiden jälkeen varsinkin aloittelijoilla normaalia, mutta jos voit pahoin, istu alas rauhoittamaan hengitystä ja jatka, kun tunnet olevasi valmis siihen. Voit myös aina keskeyttää harjoituksen ja olla makuulla lopputunnin. Salista kesken harjoituksen poistuminen ei kuitenkaan ole suotavaa. Savasanaa eli rentoutusta EI saa jättää välistä!

Jos olet ollut kipeä, ota kevyesti pari harjoituskertaa. Muista aina kertoa ohjaajalle, jos sinulla on akuutteja vammoja tai kiputiloja, sekä jos olet käynyt kirurgisessa operaatiossa. Kerro, jos sinulla on erityisen matala verenpaine tai olet raskaana tai epäilet olevasi raskaana. Jos säännöllinen harjoitus on sinulle tuttua, voit jatkaa raskausaikana harjoitusta lääkärisi ohjeiden ja omien tuntemustesi mukaan. Astangaa ei suositella aloitettavaksi raskauden aikana, mutta voit osallistua lempeämmälle dynaaminen jooga -tunnille.

Joogan aikana on normaalia kokea voimakkaita tunnetiloja. Ilo, suru, viha, jopa kyyneleet voivat tulla ulos kuona-aineiden poistumisen ja peloista vapautumisen myötä. Kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja kun annat niiden virrata vapaasti, jää sinulle monella tasolla puhtaampi ja kevyempi olo.

Muista, että jooga on jatkuvaa matkantekemistä ja harjoitus muuttuu joka päivä. Älä siis odota, että asanat sujuvat aina samalla tavoin. Suhtaudu jokaiseen asanaan uutena, valmiina tuntemaan ja vastaanottamaan päivän harjoitus sellaisena kuin se tulee.

Nähdään salilla, Namaste!

Yleistä Joogasta

Sana jooga (yoga) juontaa juurensa sanskritin kielen verbiin yuj mikä tarkoittaa yhdistymistä. Tuhansien vuosien aikana syntyneillä lukuisilla joogan suuntauksilla on usein sama päämäärä – egon harhaisen luonteen oivaltaminen mm. erilaisten käytännön harjoitusten avulla ja näin yhtyminen äärettömään.

Joogan 8 eri osa-aluetta on määritelty mm. Maharishi Patanjalin kokoamissa Joogasutrissa:

1. Yama (sosiaaliset käyttäytymisohjeet / itsehillintä)
2. Niyama (sisäinen ja ulkoinen puhtaus / noudattaminen)
3. Asana (jooga-asennot)
4. Pranayama (hengitysharjoitukset)
5. Pratyahara (aistien hallinta)
6. Dharana (keskittyminen)
7. Dhyana (meditaatio)
8. Samadhi (valaistuminen)

Länsimaissa joogan osa-alueista korostetaan usein jooga-asentojen harjoittamista sekä hengitysharjoituksia.  Tunnetuimpia fyysisiä harjoituksia sisältäviä joogan tyylisuuntauksia ovat mm. astanga-, sivananda-, iyengar-, ja hathajooga. Mm. astangajoogassa kehon ja mielen voimakasta yhteyttä haetaan voimakkaasti kehoa lämmittävän ujjayi-hengityksen avulla.  Usein asanoiden harjoittamiseen kuuluvat myös lihaslukot (bandha) sekä katseen kohdistaminen (drishti). Fyysisten joogaharjoitusten tarkoitus on mm. puhdistaa kehoa, ylläpitää terveyttä sekä kehittää kehon ja mielen yhteyttä.

Vaikka jooga usein yhdistetään hindulaisuuteen, se ei itsessään ole uskonto vaan pikemminkin henkiseen hyvinvointiin tähtäävä filosofia ja elämäntapa.

Bandhat

Bandhat eli lukot ovat mm. astangajoogassa tärkeässä osassa asana-harjoitusta tehtäessä. Näiden lukkojen tehtävä on ohjata energiavirtauksia oikein sekä tukea kehoa oikeista kohdista. Bandhojen hallinta myös stimuloi sisäelimiä jolloin kehon puhdistuminen on tehokkaampaa. Asanoita tehtäessä aktivoidaan kaksi lukkoa, mula bandha (juurilukko) ja uddiyana bandha (alavatsalukko). Lukkojen voimakkuus kuitenkin vaihtelee asanasta riippuen – esim. Sri K. Pattabhi Jois:in kirjan, Yoga Mala:n mukaan esim. karnapidasanassa ei ole juurilukkoa lainkaan.

Mula bandha eli juurilukko on nimensä mukaisesti sekä energian että lihasvoiman lähtöpiste. Fyysisesti tämä lukko aktivoidaan supistamalla ja ”nostamalla” sekä peräaukon ulompaa ja sisempää sulkijalihasta että kohottajalihasta kohti napaa. Tämän lukon hyvä hallinta vaatii lähes poikkeuksetta pitkää ja säännöllistä harjoittelua. Mula bandhan harjoittelu voimistaa mm. lantion välipohjan lihaksia sekä puhdistaa suolistoa. Vaativissa asennoissa tämä lukko keventää kehoa.

Uddiyana bandha eli alavatsalukko sijaitsee noin 10 senttimetriä navan alapuolella. Tämä lukko aktivoidaan jännittämällä alavatsan syviä lihaksia sekä sisään että ylöspäin kohti palleaa. Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta vatsan ulkoiset lihakset pysyvät rentoina. Alavatsalukon tehtäviin kuuluu mm. alaselän suojaaminen että sen virheasentojen korjaaminen. Tämän lukon avulla pyritään myös sisäelinten ja suoliston stimuloimiseen jooga-asennoissa. Uddiyana bandha ja Mula bandha ”yhdistyvät” kehon sisällä, mikä auttaa mm. tasapainoa vaativissa asanoissa.

Jalandhara bandha eli kurkkulukko on käytössä lähinnä erillisissä hengitysharjoituksissa. Tämä lukko aktivoidaan painamalla leukaa alas solisluiden väliin niin, että niska pysyy pitkänä. Näin hengityksen kulku voidaan halutessa pysäyttää kurkunpäässä ja hengityksen pidättäminen helpottuu. Kurkkulukon hallinta ja harjoittaminen parantaa mm. ryhtiä ja verenkiertoa rintakehän alueella. Tämän lukon hrjoittaminen voimistaa mm. sydäntä ja hengitysteitä – myös keuhkojen käyttö tehostuu ja paranee. Kurkkulukko kytkeytyy myös edellä mainittuihin lukkoihin parantaen osaltaan kehon ja kokonaisuuksien hallintaa.

Drishtit

Drishti ei katseen kohdistaminen on myös tärkeässä osassa asanaharjoituksissa. Drishtit vaikuttavat suoraan keskittymiseen, ne myös parantavat mm. tasapainon hallintaa. Drishtejä käytetään mm. astangajoogassa sekä jooga-asennoissa että vinyasan (hengitys-liike-järjestelmä) aikana. Katseen kohdistaminen oikeaan pisteeseen lisää voimakkaasti harjoituksen meditatiivisuutta eli kehon ja mielen yhteistyö paranee. Drishtien muuttuessa automaattisiksi mieli hiljenee helpommin ja mm. siirtyminen vaativampiinkin asanoihin helpottuu. Esim. astangajoogassa käytetään yhdeksää eri katseen kohdistamisen paikkaa:

1. Nasagra drishti – nenänpää
2. Broomadhya drishti – kulmakarvojen väli
3. Hastagra drishti – sormenpäät
4. Padhayoragra drishti – varpaat (tai padanghustha dhristi – isovarvas)
5. Parsva drishti – katse käännettynä vasemmalle tai oikealle
6. Antara drishti – katse ylös (sama kuin Urdhva drishti)
7. Angushtha ma dyai drishti – peukalot (tai anghusthagra drishti – peukaloiden päät)
8. Nabi chakra drishti – napa

 

Kiitos piirroksista Teija Rautiaiselle.